Hyvinvointikertomus

Hyvinvointikertomus on tiivis, eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. (Lähde: THL 2009)

Hyvinvointikertomuksen tekemiselle on kaksi tärkeää perustelua:
- Laki velvoittaa kuntia tekemään hyvinvointikertomuksen: Toukokuussa 2011 astui voimaan uusi terveydenhuoltolaki, jonka pykälässä 12 todetaan, että kunnanvaltuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laaja hyvinvointikertomus ja kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain.
- Hyvinvointikertomuksen tekeminen toimii kunnan tärkeän tehtävän eli kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen perustana (kuntalaki). Kertomus tuo esiin kuntalaisten hyvinvointitarpeita sekä arvioi toteutunutta toimintaa, hyvinvointipolitiikkaa sekä kunnan voimavarojen ja tarpeiden välistä suhdetta. Kertomus toimii valmistelijoiden työvälineenä hyvinvointitiedon kokoamisessa, raportoinnissa ja seurannassa sekä resursoinnin suunnittelussa. Luottamushenkilöille se on työväline päätöksenteossa, resursoinnissa ja vaikuttavuuden arvioinnissa.

Hyvinvointikertomuksen tekeminen kuuluu kunnan pysyvien rakenteiden toimijoille. Kertomuksen tekeminen kuuluu sekä kunnan hyvinvointiryhmälle että johtoryhmälle (tai muille vastaaville kunnassa toimiville ryhmille). Kertomusta tekevien ryhmien tulee olla poikkihallinnollisia eli niiden tulee muodostua kunnan eri hallinnonalojen edustajista eikä pelkästään sosiaali- ja terveystoimen edustajista. Poikkihallinnollisten ryhmien ansiosta myös vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä tulee kaikkien yhteiseksi asiaksi.

Hyvinvointikertomuksen tekeminen on kytketty kunnan vuosikelloon. Vuosikello näyttää, milloin kertomuksen eri vaiheet toteutetaan ja millaisia tehtäviä hyvinvointiryhmälle, kunnanvaltuustolle, kunnanhallitukselle ja lautakunnille kuuluu.

Sähköinen hyvinvointikertomus on uusi, kunnille maksuton työväline ja julkinen asiakirja. Se kytkee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulman osaksi kuntien toiminnan ja talouden suunnittelua. Se nostaa esiin poikkihallinnolliset hyvinvoinnin taustatekijät, vahvuudet ja kehittämistarpeet. Näin se auttaa kuntaa edistämään asukkaidensa hyvinvointia sekä vastaamaan uuden terveydenhuoltolain velvoitteisiin.
Sähköisen hyvinvointikertomuksen etuja:
- Helppo käyttää
- Hyödyntää teknologiaa
- Kokoaa samaan asiakirjaan koko hyvinvointitiedon, -ohjelmat ja -strategiat
- Käyttää valmiita, kansallisesti määriteltyjä hyvinvointi-indikaattoreita eli osoittimia ja hakee automaattisesti kunnan em. indikaattoritiedot
- Rakentuu kunnan vuosikellon mukaisiin vaiheisiin, mikä helpottaa ja aikatauluttaa kertomuksen tekemistä.
- Hyvinvointikertomuksen eri vaiheissa kirjattu tieto voidaan viedä kunnan muihin kuntasuunnitteluasiakirjoihin. Vienti tapahtuu nyt manuaalisesti.
- Mahdollistaa kaikkien hallinnonalojen osallistumisen kuntalaisten hyvinvointia edistävien toimenpide-ehdotuksien laatimiseen ja toimintaan sitoutumiseen.
- Voidaan käyttää terveydenhuoltolain molempiin velvoitteisiin: Sekä laajan, neljän vuoden välein tehtävän hyvinvointikertomuksen tekemiseen että hyvinvointitiedon vuosittaiseen raportointiin.

Sähköisen hyvinvointikertomuksen versio 0.1 on kehitetty Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Terveempi Pohjois-Suomi-hankkeen ja Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien Kanerva-KASTE-hankkeen yhteistyönä. Hankkeet kuuluvat Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmaan eli KASTE-ohjelmaan. Kehittämistyössä ovat olleet aktiivisesti mukana myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuntaliitto sekä sosiaali- ja terveysministeriö.
Kehittämistyön painotusalueet:
- TerPS-hankkeessa: Hyvinvointikertomuksen rakenne, vaatimusmäärittelyjen tekeminen, pilotointi sekä perusindikaattoripakettien kokoaminen ja käyttöönotto (versio 0.1: Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuun maakuntakuntayhtymä).
- Kanerva-KASTE-hankkeessa: Hyvinvointikertomuksen sähköisen version tekeminen yhdessä Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen kanssa, indikaattoritietoa SOTKAnetistä hakevan TEHO-työvälineen integrointi kertomukseen ja osaltaan myös rakenteiden luominen ja kertomuksen pilotointi.

Sähköinen hyvinvointikertomus